Tukea surussa: mistä apua käytännön asioiden rinnalla

Suru on yksilöllinen

Läheisen kuolema herättää monenlaisia tunteita, ja jokainen suree omalla tavallaan: yksi puhuu paljon, toinen on hiljaa, kolmas tarttuu käytännön asioihin. Mikään näistä ei ole väärin. Sureminen kuluttaa voimia, joten itseltään ei kannata vaatia liikaa ensimmäisinä viikkoina. Puhuminen helpottaa useimpia, mutta puhekumppanin ei tarvitse olla perheestä; osa kokee helpommaksi puhua ulkopuoliselle, jolle ei tarvitse olla vahva. Hautajaiset ovat yksi tapa surra: siunaus ja muistotilaisuus antavat läheisille yhteisen hetken muistella ja kiittää, ja siksi tilaisuutta ei kannata karsia pelkästään väsymyksen vuoksi. Seuraavissa luvuissa kerromme, mistä keskusteluapua ja vertaistukea saa, miten lapset otetaan mukaan, saako töistä vapaata, kuka päättää järjestelyistä ja mitä voitte jättää meille. Kaikki tuki, jonka mainitsemme, on avointa riippumatta siitä, kuuluuko sureva kirkkoon.

Seurakunnan sururyhmät ja Kirkon keskusteluapu

Evankelis-luterilaiset seurakunnat järjestävät sururyhmiä, joissa läheisensä menettäneet tapaavat toisiaan ohjatusti. Ryhmään voi liittyä, vaikka ei kuulu kirkkoon eikä ole ollut seurakunnan toiminnassa mukana. Kirkon keskusteluapu tarjoaa luottamuksellisen keskustelun, jos omista tunteista ei voi tai halua puhua perheen ja ystävien kanssa. Myös oman seurakunnan pappiin ja diakoniatyöntekijöihin voi olla suoraan yhteydessä, ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Siunaava pappi tapaa omaiset ennen hautajaisia; tässä keskustelussa voi puhua muustakin kuin tilaisuuden käytännöistä, ja papin palvelu on maksuton. Sairaalassa sairaalapapin tavoittaa henkilökunnan kautta, ja omaisille voidaan pitää yhteinen hartaushetki vainajan äärellä. Ryhmien ajankohdat ja yhteystiedot löytyvät kunkin seurakunnan omilta sivuilta; kerromme mielellämme, mistä aloittaa.

• Seurakuntien sururyhmät: vertaistukea ohjatussa ryhmässä, avoin kaikille
• Kirkon keskusteluapu: luottamuksellinen keskustelu
• Oman seurakunnan pappi tai diakoniatyöntekijä
• Sairaalapappi henkilökunnan kautta ja saattohartaus omaisille

Terveydenhuolto, kriisipalvelut ja vertaistuki

Jos suru tuntuu ylivoimaiselta, tukea saa terveydenhuollon ammattilaisilta. Ensimmäinen yhteydenotto on oma terveysasema tai hyvinvointialueen kriisipalvelut, jotka on tarkoitettu juuri äkillisiin ja raskaisiin elämäntilanteisiin. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä silloin, kun arki ei ala sujua viikkojenkaan kuluttua; avun hakeminen ei ole merkki heikkoudesta vaan tavallinen osa surua. Vertaistukea antavat lisäksi monet järjestöt, joilla on ryhmiä esimerkiksi puolisonsa, lapsensa tai vanhempansa menettäneille. Vertaisryhmässä muut ovat kokeneet saman, ja monelle se on helpompi paikka puhua kuin oma perhe. Seurakuntien sururyhmät ja järjestöjen ryhmät täydentävät toisiaan, ja molempiin voi osallistua. Hautausneuvojamme ei ole terapeutti, mutta osaa kertoa, mihin ottaa yhteyttä, ja tekee sen ilman, että teidän tarvitsee perustella pyyntöänne.

Lapset ja hautajaiset

Lasten kanssa on hyvä puhua kuolemasta suoraan ja kertoa etukäteen, mitä hautajaisissa tapahtuu: missä ollaan, kuka puhuu, miltä arkku näyttää ja mitä kukille tehdään. Lapsi ilmaisee surua omalla tavallaan, eikä se aina näytä aikuisen surulta. Hautajaisissa lapsi saa liikkua ja näyttää tunteita; hiljaa istumista ei tarvitse vaatia. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka on häntä varten koko tilaisuuden ajan; jos vanhemmat ovat itse syvästi surun keskellä, kannattaa sopia toisesta tutusta aikuisesta. Lapsi voi osallistua myös tekemällä: piirtää kortin, joka laitetaan arkkuun sovitusti, valita kukan tai sytyttää kynttilän muistotilaisuudessa. Jos lapsi ei halua tulla, häntä ei pakoteta, mutta mahdollisuus kannattaa antaa, koska hautajaiset auttavat monia lapsia ymmärtämään, mitä on tapahtunut. Seurakunnilla on tukea myös lapsensa menettäneille ja sureville lapsille; kysykää omasta seurakunnastanne.

Vapaa töistä

Läheisen kuolema on peruste saada vapaata töistä, mutta laki ei määrää vapaapäivien määrää. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu palkallisesta vapaasta hautajaispäivänä, ja työnantaja voi lisäksi myöntää palkatonta vapaata järjestelyjä ja surua varten. Käytäntö kannattaa kysyä työnantajalta tai esihenkilöltä mahdollisimman pian kuoleman jälkeen ja kertoa samalla hautajaispäivä, kun se on tiedossa. Hautajaiset pidetään yleensä 2-4 viikon kuluttua kuolemasta, joten vapaan voi jakaa: muutama päivä heti ja hautajaispäivä myöhemmin. Yrittäjä ja opiskelija sopivat poissaolosta itse. Teidän ei tarvitse hoitaa järjestelyjä työpäivän aikana: toimistomme vastaa puhelimeen ympäri vuorokauden, ja perheenne yhteisessä verkkotilassa asioita voi katsoa ja hyväksyä silloin, kun se teille sopii. Pankkiasiat ja perunkirjoitus voidaan hoitaa etänä, ja perunkirjoitustilaisuus kestää valmistellun perukirjan kanssa alle tunnin.

Käytännön kuorma toimistolle

Surun rinnalla käytännön asiat vievät voimia, ja juuri ne voitte jättää meille. Ensimmäisessä puhelussa riittää, että kerrotte, kuka on kuollut ja missä vainaja on nyt; mitään ei tarvitse päättää ensimmäisenä iltana, ja sairaala tai hoivakoti säilyttää vainajan noutoon asti. Te päätätte hautaustavan ja tilaisuuden luonteen; muuhun saatte ehdotuksen, jonka voitte hyväksyä tai muuttaa. Tapaamme toimistolla, kotonanne tai etänä, ja suunnittelukäynti on maksuton. Perheenne yhteisessä verkkotilassa jokainen omainen näkee samat valinnat, hinnat ja aikataulun, joten kenenkään ei tarvitse toimia viestinvälittäjänä sukulaisten välillä. Ainoa määräaika, joka on syytä pitää mielessä, on perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta; senkin voitte jättää meille.

• Vainajan nouto, kuljetukset ja pukeminen
• Arkku, uurna ja kukat
• Hautauslupa sekä seurakunnan ja krematorion varaukset
• Kuolinilmoitus lehteen ja muistotilaisuuden järjestelyt
• Perunkirjoitus 590 eurolla hautausasiakkaillemme

Kun järjestelyistä ollaan eri mieltä

Suru voi nostaa esiin vanhoja jännitteitä, ja hautajaisista tulee joskus erimielisyyttä. Hautaustoimilaki antaa järjestyksen: jos vainaja on nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön hoitavan hautauksen, hänen toiveensa ratkaisee. Muuten järjestelyistä voivat huolehtia puoliso tai avopuoliso ja lähimmät perilliset; jos kukaan heistä ei tee sitä, muu läheinen voi hoitaa asian, ja viime kädessä kotikunta. Vainajan omaa vakaumusta ja toiveita on kunnioitettava hautaustavassa, tuhkauksessa ja tuhkan sijoittamisessa. Jos omaiset eivät pääse sopuun, asian ratkaisee vainajan kotikunnan käräjäoikeus. Riita kannattaa yrittää välttää kirjaamalla jokaisen toive ylös ja sopimalla, kuka on yhteyshenkilö toimistoon päin; yhteinen verkkotila auttaa, koska kaikki näkevät saman tiedon. Perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyvät erimielisyydet kuuluvat asianajajalle tai oikeusaputoimistolle; toimistomme laatii perukirjan, mutta ei hoida riitoja. Kirjatut hautaustoiveet ehkäisevät erimielisyyksiä parhaiten; katso opas Hautaustestamentti ja hautajaisten ennakkosuunnittelu.

Muistomerkillä ei ole kiirettä

Hautakiven tai muun muistomerkin hankkimiselle ei ole määräaikaa, eikä muistomerkki ole pakollinen. Moni tilaa kiven vasta kuukausia hautajaisten jälkeen, kun tekstiin ja muotoon on ehtinyt rauhassa ottaa kantaa. Seurakunta hyväksyy ennen kiven valmistusta muistomerkkisuunnitelman, ja hoidamme sen puolestanne; Espoossa uuden muistomerkin saa tuoda haudalle 1.6. ja 31.10. välillä, kun hautauksesta on kulunut kolme kuukautta. Sen sijaan tuhkalle on määräaika: tuhka on sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkauksesta. Uurnanlaskun voi silti pitää vasta kesällä tai sukulaisten ehtiessä koolle, ja Helsingin seurakuntayhtymän krematorio säilyttää uurnaa maksutta kuusi kuukautta. Muistotilaisuuden voi myös pitää myöhemmin kuin siunauksen, esimerkiksi uurnanlaskun yhteydessä. Kaikki, mitä ei ole pakko päättää nyt, voi odottaa, ja kerromme aina, mikä oikeasti on kiireellistä ja mikä ei.

Haudalla käyminen ja pyhäinpäivä

Haudalla käyminen on monelle osa surua ja muistamista. Kesällä haudalle voi tuoda kukkia, ja muistolehdoissa on yhteinen paikka kukille ja kynttilöille. Suomessa on tapana sytyttää kynttilä haudalle erityisesti pyhäinpäivänä marraskuussa ja jouluna; lyhdyssä poltettava kynttilä tai LED-kynttilä on hautausmaan kannalta paras vaihtoehto. Vainajan nimi luetaan kotiseurakunnan jumalanpalveluksessa, Espoossa yleensä siunausta seuraavana sunnuntaina, ja pyhäinpäivänä vuoden aikana kuolleita muistetaan kynttilällä. Hautaoikeuden haltija vastaa haudan hoidosta, mutta hoidon voi ostaa seurakunnalta maksua vastaan, jos haudalla käyminen ei ole mahdollista. Surevia on hyvä muistaa myös hautajaisten jälkeen: soitto, viesti tai vierailu merkitsee usein enemmän kuukausien kuluttua kuin ensimmäisellä viikolla, kun yhteydenottoja on paljon.

Mitä voitte jättää meille ja seuraava askel

Hautausneuvojamme kuuntelee ensin ja ehdottaa vasta sitten. Tapaamme toimistolla Annankadulla, kotonanne Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa tai etänä, ja varaamme keskusteluun niin paljon aikaa kuin tarvitsette. Meille voitte jättää kaikki hautauksen käytännön asiat, perunkirjoituksen ja yhteydenpidon seurakuntaan, krematorioon, kukkakauppaan ja ravintolaan. Kerromme myös, mistä keskusteluapua ja vertaistukea saa, jos ette tiedä, mistä aloittaa. Palvelemme suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Soittakaa 09 6129 890 tai varatkaa suunnittelukäynti Annankatu 12:een; käynti on maksuton. Puhelimeen vastataan ympäri vuorokauden, ja toimisto on avoinna arkisin 9-16. Pihaparkki on maksuton, ja ajo pihaan on Uudenmaankatu 17:n puolelta.

Usein kysyttyä